Masi (engl. Beetle Bailey) on yhdysvaltalaisen Addison Morton Walkerin luoma humoristinen sarjakuvastrippi, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 4. syyskuuta 1950. Käsikirjoittamisessa ja piirtämisessä Walkeria ovat avustaneet muun muassa Jerry Dumas, Bob Gustafson, Frank Johnson sekä hänen omat poikansa Neal, Brian ja Greg Walker. Suomessa sarjakuvalehteä ovat kustantaneet Viikkosanomat vuosina 1958-1966 sekä Semic vuosina 1972-1985 ja 1996-1998. Se on ollut myös luettavissa Helsingin Sanomista. Masin lisäksi Walker on luonut toisenkin sarjakuvan nimeltään Pirkko ja Pentti (engl. Hi and Lois), joka julkaistiin ensimmäisen kerran noin neljä vuotta Masin ilmestymisen jälkeen.
Masi sarjakuvat ovat humoristisia strippejä, jotka koostuvat yleensä noin kahdesta tai kolmesta ruudusta. Niissä kerrotaan sotilaselämästä hyvin huumorillisesta ja liioitellusta näkökulmasta. Toistuvia teemoja strippien välillä ovat muun muassa vaihtumaton miljöö, armeija-aiheet sekä samat henkilöhahmot. Tarinat keskittyvät usein päähenkilönä toimivan Masin vitsikkääseen toimintaan, mikä on merkittävin linkittävä tekijä sarjakuvastrippien välillä.
Masi sarjakuvissa on harvinaisen
paljon henkilöitä verrattuna muihin sarjakuvastrippeihin vaikkakin useita
vanhempia hahmoja nähdään enää harvoin. Sarjakuva on saanut nimensä sen
päähenkilöstä, Masista, jonka keskeisimmät luonteenpiirteet ovat laiskuus ja
uppiniskaisuus. Hän on armeijan sotamies ja joutuu usein hierarkiassa
ylempiarvoisten komenneltavaksi. Masin silmiä peittää aina joko hattu tai
sotakypärä. Muita merkittäviä ja usein esiintyviä hahmoja ovat muun muassa
Kessu, joka on ylipainoinen ja vihainen erityisesti Masi kohtaan. Kessun koira
Otto, joka oli alun perin tavallinen koira, kunnes siitä tehtiin enemmän
ihmismäinen. Kenraali Arvo Kaluuna, joka on varuskunnan kehno komentaja.
Lotina, varuskunnan kokki. Neiti Söpö, kenraalin kaunis sihteeri. Viki alias
naistenmies. Masin kaveri Hönö, huonomuistinen ja hölmö sekä Plato, joka on
sekä älykäs että filosofinen, kuten nimestä voinee päätellä.
Sarjakuvan miljöönä toimii Jermulan
varuskunta (engl. Camp Swampy) johon Walker sai inspiraatiota Camp Crowder
nimisestä varuskunnasta, jossa hän vietti jonkin aikaa ollessaan armeijassa. Kuvien
taustalle on usein piirretty armeijatyylisiä rakennuksia sekä useat henkilöt on
puettu armeijalle perinteikkäisiin vihreisiin pukuihin. On kuitenkin huomattava
se, että monessa kuvassa tausta on jätetty lähes huomiotta, sillä piirtäjät
ovat keskittyneet enemmän henkilöhahmoihin. Tästä johtuen tausta on usein niin
sanotusti valkoinen lukuun ottamatta juonelle keskeisiä esineitä ja asioita,
jotka voivat olla hyvinkin epätarkasti piirretyt.
Masi sarjakuvissa on käytössä
armeijan hierarkia eli ylempiarvoinen komentaa alempiarvoista. Esimerkiksi
Kessu usein käskee ja komentaa Masia, joka sijoittuu hierarkiassa alemmaksi
kuin hän. Alempiarvoisten sotamiesten asenteissa näkyykin vihaa ja kapinointia
sekä vallankäyttöä, että sen käyttäjiä kohtaan. Henkisistä arvoista on myös
erilaisia näkökulmia, esimerkiksi kenraali vaati alaisiltaan rehellisyyttä,
mutta itse saattaa valehdella vaimolleen. Asenteet konkreettisia sekä henkisiä
arvoja kohtaan vaihtelevat siis hahmokohtaisesti, samoin kun heidän
elämäntapansakin.
Piirrostekniikka Masi sarjakuvissa
on hyvin pelkistettyä kuten useissa muissakin sarjakuvastripeissä. Monet kuvat
on piirretty keskittyen vain olennaiseen ja kuten edellä jo mainitsinkin kuvien
taustat voivat olla joko kokonaan tyhjiä tai sitten sisältää joitain
epätarkasti piirrettyjä asioita, kuten taloja. Etualalle piirretyt hahmot tosin
ovat tarkkoja sekä tyyliteltyjä vaikkakin hyvin sarjakuvamaistyylisesti
piirrettyjä. Masi sarjakuvissa kuvat on aluksi sommiteltu lyijykynällä, jonka
jälkeen niihin on piirretty ääriviivat joko tussia tai mustetta käyttäen. Alun perin
Masit ilmestyivät mustavalkoisina, mutta nykyään ne on väritetty modernilla
painotekniikalla. Eniten käytetty väri taivaansinistä lukuun ottamatta on
varmasti vihreä, sillä se symboloi hyvin sarjakuvassa olevaa armeijateemaa.
Käytettyjä kuvakulmia on vähän, koska sarjakuvastripeissä tyypillisesti on vain
etä- ja lähikuvia.
Kuvan ja sanan suhde Masi
sarjakuvissa on merkittävä, sillä tarina etenee lähes poikkeuksetta puhekuplien
avulla. Selostustekstejä ei esimerkiksi käytetä lähes ollenkaan ja teksti selittä
kuvaa. Teksti viittaa sekä kuvan ulkopuolelle, että niihin tapahtumiin, joita
kuvataan, esimerkiksi tarinan ensimmäisessä kuvassa saatetaan kertoa jostain
asiasta, joka on sitten piirrettynä seuraavassa kuvassa ja siihen viitataan
puhekuplassa.
